Maalämpö - Paljonko maalämpöpumpun asentaminen ja käyttö maksaa?

Juttu päivitetty: 24.10.2023

Maalämmön suosio on kasvanut Suomessa nopeasti. Maalämmön yleistymisen takana ovat ostoenergian kallistuminen, siirtomaksujen nousu, ympäristötietoisuus sekä järjestelmien tekninen kehitys.

Omakotitalossa maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten sekä edullisin, että ekologisin lämmitysmuoto.

Maalämmön ja maalämpökaivon porauksen hinta

Maalämmön asennus normaalikokoiseen omakotitaloon maksaa tavallisesti noin 13 000 - 20 000 euroa. Maalämmön asennuksen hinta vaihtelee huomattavasti kohteen tyypin ja vaatimusten mukaan. Kerrostaloissa voidaan puhua jopa 100 000 - 200 000 euron kustannuksesta.

Maalämmön hinta muodostuu useammasta eri osasta, ja siihen vaikuttaa mm. asennetaanko maalämpö uuteen vai vanhaan taloon. Luonnollisesti lämmitettävän alueen pinta-ala, ja esimerkiksi lämpimän veden tarve vaikuttavat maalämpöpumpun asentamisen hintaan.

Maalämpöpumpun asentamisen hinta muodostuu:

• vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisen hinta

• maalämpöpumpun hinta, sekä sen ja putkiston asennus

Maalämpöpumppu-laitteisto voi maksaa n. 5 000 - 10 000 €.

• maalämpökaivon porauksen hinta

Porakaivon tekeminen yksittäin maksaa n. 4 000 - 7 000 €.

Huom! Muistathan, että maalämpöpumpun asennukset ovat kotitalousvähennyskelpoisia.

Hintaesimerkit:

Öljylämmityksen vaihto maalämpöön rintamamiestalossa, Järvenpää

Toteutunut hinta: 16 299 €

1968 rakennettuun ja 2002 täysremontoituun rintamamiestaloon asennettiin maalämpö öljylämmityksen tilalle. 224m2 kokoisessa talossa oli vesipatterilämmitys ja alakerrassa vesikiertoinen lattialämmitys, sekä koneellinen ilmanvaihto. Lue lisää...

Öljylämmityksen vaihto maalämpöön, Raasepori

Toteutunut hinta: 18 260 €

Vuonna 1967 valmistuneen omakotitalon lämmitysmuoto haluttiin päivittää maalämpöön. Talon kokonaispinta-ala oli 185m2, ja sen käyttövesiputket oli uusittu vuonna 2016. Kaksi vanhaa öljysäiliötä purettiin urakan yhteydessä. Lue lisää...

Omakotitalon öljylämmityksen vaihto maalämpöön, Jyväskylä

Toteutunut hinta: 23 400 €

Urakkamaailman käyttäjä halusi muuttaa omakotitalon lämmitysmuodon maalämpöön Jyväskylässä. Lämmitysremontin yhteydessä autotallissa sijaitseva vanha kattila sekä öljytankki poistettiin. Lue lisää...

Maalämpökoneen tarkastus ja lämmityksen säätö, Espoo

Toteutunut hinta: 250 €

Vuonna 2013 asennettu maalämpökone takastettiin ja lämpökäyrä säädettiin kohdalleen. Kyseessä oli CTC EcoHeat 300 merkkinen kone. Lue lisää...

Maalämpö ja sen käyttökustannukset

Maalämpö on kustannustehokkaampi lämmitysmuoto kuin esimerkiksi öljy- tai suorasähkölämmitys. Keskikokoisessa omakotitalossa kustannukset ovat yleensä n. 500 - 1200 euron luokkaa vuositasolla. Maalämmön kuukausikustannuksiin vaikuttaa muun muassa kohteen asukasluku sekä lämmitettävien neliöiden määrä. Parhaan arvion kustannuksille saat konsultoimalla ammattilaista.

Maalämmön toimintaperiaate ja maalämmön asennus

Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa, joka siirretään talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Lämpöenergia on peräisin auringosta tai maapallon ytimestä. Puhdasta, uusiutuvaa energiaa tuottavien maalämpöpumppujen suosio on nousukiidossa. Kun 2000-luvun alussa viidennes omakotitalon rakennuttajista valitsi maalämmön, nyt samoin tekee yli puolet.

Yleisin maalämmön lähde on kallioperä. Kallioperän energiansaanti on lähes kaksinkertainen putkimetriä kohti ja vaatii paljon pienemmän tontin. Pintamaan etuna on usein edullisuus. Se ei vaikuta puutarhan istutuksiin. Vesistöihin asennettavat järjestelmät vaativat rannan, joka syvenee nopeasti noin kolmeen metriin.

Porakaivo pystyputkistoineen on ylivoimaisesti suosituin lämmönkeruumenetelmä, mutta lämpöä voidaan ottaa talteen myös pintamaahan tai vesistön pohjaan asennetusta vaakaputkistosta. Putkissa kulkeva jäätymätön keruuneste kuljettaa lämpöenergian pumpulle, joka siirtää sen kylmäaineen avulla vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään sekä käyttöveden lämmitykseen. Maalämpö on hyvä valinta pohjoiseen ilmastoon, eikä se tarvitse rinnalleen täydentävää lämmitysjärjestelmää kovillakaan pakkasilla.

Maalämmön hyötysuhde on paras lattialämmitykseen yhdistettynä, sillä putkistoon syötettävän menoveden lämpötila on vain reilut 30 astetta. Maalämpö toimii kuitenkin hyvin myös kuumempaa menovettä vaativien pattereiden kanssa. Nykyisin tarjolla on pumppuja, joilla veden saa lämmitettyä noin 70 asteeseen.

Huoneilman lisäksi käyttövesi lämpiää maalämmöllä: paras tekninen ratkaisu valikoituu kohteen mukaan. Maalämpöjärjestelmä voidaan liittää lämmönvaihtimella myös ilmakiertoiseen lattialämmitykseen tai ilmalämmityskanavistoon.

Maalämpöpumppu lämmittää huoneilman ja käyttöveden

Maalämpö kannattaa yleensä parhaiten yli 150-neliöisissä omakotitaloissa, joiden vuotuinen kokonaisenergiankulutus on yli 30 000 kWh. Suomessa lämmitykseen menee noin puolet kokonaiskulutuksesta.

Pienemmissä tai vähemmän energiaa kuluttavissa taloissa ilma-vesilämpöpumppu saattaa olla taloudellisempi lämmitysratkaisu, ja toisinaan myös isommissa rakennuksissa. Arvio lämpöpumppujärjestelmien välisestä paremmuudesta on tehtävä kohdekohtaisesti.

Maalämpö toimii myös viilentämiseen

Kesällä maalämpöjärjestelmää on mahdollista käyttää viilentämiseen. Liiallinen viilentäminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kosteusvaurion. Suomalaista rakennuskantaa ei ole suunniteltu olosuhteisiin, joissa ulkoilma on huomattavasti sisäilmaa lämpimämpää.

Jos talon sisäosat jäähtyvät liikaa, kosteutta voi tiivistyä kosteussulun väärälle puolelle. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan sisäilma saisi olla korkeintaan neljä astetta ulkoilmaa viileämpää.

Hyvin suunniteltu maalämpöjärjestelmä on toimiva kokonaisuus

Maalämpöjärjestelmä - keruupiiri, pumpun tekniikka, lämmönjakojärjestelmä, käyttöveden lämmitys – on suunniteltava kokonaisuudeksi, joka vastaa kohteen käyttötarpeita. Nykyään valtaosa valitsee lämpökaivon. Maalämpökaivon poraus tehdään yleensä noin 200 metrin syvyyteen. Jos energiantarve on suuri, tontille voidaan porata useampia lämpökaivoja. Pumpun kompressorin käyttöikä on 10–15 vuotta, joten sen joutuu vaihtamaan yleensä kerran laitteen elinkaaren aikana.

Yleensä maalämpöjärjestelmät mitoitetaan vastaamaan kohteen koko lämmitystarvetta. Järjestelmät on tapana mitoittaa reiluiksi, jottei lämpöenergia lopu yllättävissäkään tilanteissa. Maalämpöjärjestelmän voi myös osamitoittaa, mitä vaihtoehtoa ei useinkaan suositella.

Osamitoitetussa järjestelmässä maalämpö antaa valtaosan lämmitysenergiasta, mutta kulutushuiput katetaan esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä. Osamitoitus lisää juoksevia lämmityskuluja ja vähentää maalämmön ympäristöystävällisyyttä.

Maalämpöjärjestelmää voidaan pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti.

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen vaatii aina luvan oman kunnan rakennusvalvonnasta. Pohjavesialueilla ehdot ovat tiukemmat, eikä maalämpöä välttämättä saa asentaa esimerkiksi porauksen aiheuttaman sekoittumisvaaran vuoksi. Lisäksi keruuputkistoihin liittyy vuotoriski. Vuotojen todennäköisyys selvinnee vasta tulevaisuudessa järjestelmien ikääntyessä. Keruunesteen ympäristöystävällisyyteen onkin syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi etanoli-vesiliuosta ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi, kun taas etyleeniglykolia ei pitäisi käyttää varsinkaan herkillä alueilla.

Lisäksi maalämpöpumppujen kylmäaineissa on ilmastolle erittäin haitallisia hfc-kasvihuonekaasuja. Ympäristönsuojelulain mukaan laitteiden asentaminen ja poistaminen ovat luvanvaraista toimintaa. Maalämpöjärjestelmää voi kuitenkin pitää ympäristöystävällisenä valintana, kunhan keruuputkiston vuotoriski on minimoitu ja laitteita käsitellään asianmukaisesti. Maalämpö itsessään on puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Energia-alan asiantuntijan Motivan laatima maalämpöopas on luettavissa täältä.

Milloin maalämpö maksaa itsensä takaisin?

Maalämpöjärjestelmän tavanomainen takaisinmaksuaika on 6 –8 vuotta. Nyt kun energianhinnat ovat nousussa, voi maalämmön kustannus maksaa itsensä takaisin vieläkin nopeammin. Laadukas pumppu kestää 25 vuotta, ja pumpun vaihtaminen on huomattavasti alkuinvestointia edullisempaa. Maalämmön rakentaminen uudiskohteeseen maksaa tyypillisesti 12 000–15 000 euroa.

Remonttikohteissa hintahaitari on leveämpi, sillä kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi lämmönjakoverkko sekä mahdolliset purkutyöt. Jos kohteessa on valmiiksi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, maalämpöön siirtyminen maksaa yleensä 12 000 –18 000 euroa. Mikäli kohteeseen asennetaan lattialämmitys osana muutostöitä, hinta voi nousta 25 000 euroon.

Kodin tai mökin maalämpöremontissa työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen. Lämmitystapamuutoksista, jollainen on esimerkiksi öljylämmityksen vaihto maalämpöön, voi vuosina 2022-2027 saada korottettua kotitalousvähennystä.

Valmis järjestelmä ei vaadi huoltoa juuri lainkaan, mutta esimerkiksi keruuputkiston painelukema on syytä tarkistaa kuukauden parin välein. Rahaa ei siis kulu jatkuviin huoltoihin ja lämmitysmuotona maalämpö onkin käyttäjälle hyvin vaivaton ratkaisu.

Maalämmön sähkönkulutus

Maalämpöpumppu on tehokas: se tuottaa lämpöenergiaa 3 –4 kW per kuluttamansa 1 kW. Karkeasti arvioiden maalämpö laskee omakotitalon lämmityslaskun yhteen kolmasosaan verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Paljon kuluttavassa kohteessa vuotuinen säästö voi yli 25 000 kWh. Sähkönkulutukseen vaikuttaa esimerkiksi maalämpöpumpun valinta, sääolosuhteet sekä rakennuksen koko.

COP-luku kertoo kuinka monta kilowattituntia lämpöenergiaa lämpöpumppu tuottaa pumpun kuluttama sähkökilowattia kohden. Tämän hetken parhaimmat pumput tuottavat noin 4,5 kWh lämpöenergiaa per sähkökilowattitunti. Hyötysuhde laskee mitä kuumempaa vettä pumppu tuottaa.

Maalämpöpumpun valinta

Maalämpöpumppua valittaessa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on lämmön tuoton energiatehokkuus. Energiatehokkuutta mittaava COP-luku mittaa energian tuoton hyötysuhdetta, kun lämmönkeruuputkista tuleva neste on 0-asteista ja maalämpöpumppu tuottaa joko 35- tai 50-asteista vettä.

Patterit

COP-luvun merkitys kasvaa kun asunto lämmitetään pattereilla, jossa veden lämpö on verrattain korkea lattialämmitykseen verrattuna. Patterilämmitettyyn asuntoon kannattaa hankkia pumppu, jossa on korkea hyötysuhde 65-asteiselle vedelle. Jos maalämpöpumpussa on kolmiventtiilirakenne, pumpun tuottama lämmin vesi ohjataan joko asunnon lämmitykseen tai käyttövedenlämmitykseen. Kun asunnon lämmitykseen käytetty energia vastaa noin 75% osuutta kokonaisuudesta ja veden lämpö on alhaisempi, pääsee maalämpöpumppu hyödyntämään korkeampaa hyötysuhdetta mahdollisimman usein.

Käyttövedenvaraaja

Maalämpöpumpun lisäksi on päätettävä käyttövedenvaraajan koko. Lämpimän veden tarpeen määrää suihkujen ja kylpyjen määrä. Tyypillinen ratkaisu on 160-185 litrainen pumppuun integroitu varaaja. Veden ollessa reilut 50 asteista, riittää tämä noin viiteen 40 asteiseen suihkuun jonka aikana pumppu lämmittää kuudennen. Jos asunnossa käytetään samaan aikaan pore- tai kylpyammetta tarvitaan suurempi varaaja.

Jos kaikki tämä tekninen tieto kuulostaa vaikeaselkoiselta, ei hätää, maalämpöpumppujen asentajat ovat rautaisia ammattilaisia, jotka osaavat kyllä arvioida parhaan mahdollisen maalämpöpumpun kodillesi.

Öljylämmityksen vaihto maalämpöön

Erityisesti vanhat öljylämmitysjärjestelmät on hyvä ympäristö- ja energiatehokkuussyistä vaihtaa mahdollisuuksien mukaan toiseen lämmitysjärjestelmään. Moni päätyykiin valitsemaan maalämmön ölylämmityksen tilalle.

Öljylämmityksestä luopumiseen on vuosina 2022-2027 mahdollista saada korotettua kotitalousvähennystä. Jos siis suunnittelet öljylämmityksestä luopumista, kannattaa se ajoittaa korotuksen voimassaoloajalle. Lisäksi energiaremontteihin on saatavilla myös muita erilaisia avustuksia, jotka kannattaa selvittää ennen remontin aloittamista.