Kilpailuta sinäkin ilmalämpöpumppujen asennus ja säästä satoja euroja!
Ilmalämpöpumppujen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. 2000-luvun alussa ilmalämpöpumput olivat Suomessa lähes tuntemattomia, mutta nyt laitteita on arviolta 700 000 ja määrä kasvaa vuosittain kymmenillä tuhansilla. Suosio selittyy lämmitysenergian kallistumisella, ilmastotietoisuudella sekä tehokkaalla markkinoinnilla
Kilpailuta ilmalämpöpumpun asennus tästä
Suomessa omakotitalon energiankulutuksesta karkeasti ottaen puolet menee lämmitykseen. VTT:n tutkimuksen mukaan yksi ilmalämpöpumppu kattaa oikein käytettynä 40–60 prosenttia kohteen lämmitystarpeesta. Elvari-selvityksessä pumppu vähensi ostoenergian tarvetta keskimäärin 3 000 kWh vuodessa, mutta hajonta oli suurta. Parhaissa kohteissa vuotuinen säästö oli yli 8 000 kWh vuodessa, toisissa vain 1 000 kWh.
Ilmalämpöpumppu hankitaan useimmiten pientaloon, jossa on suora sähkölämmitys tai öljylämmitys. Niissä investointi on useimmiten kannattava sekä taloudellisesti että ympäristön näkökulmasta. Laadukas ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna pari tuhatta euroa. Investointi maksaa itsensä takaisin tyypillisesti 5–7 vuodessa. Parhaimmillaan takaisinmaksuaika voi olla kolme vuotta, kun taas esimerkiksi sokkeloisessa, sähköä vähän kuluttavassa tai ylilämmitetyssä talossa säästöjä ei tule välttämättä lainkaan.
Asuintalossa ilmalämpöpumppu on lisälämmitin, joka asennetaan aina päälämmitysjärjestelmän rinnalle. Vaikka laitteet ovat kehittyneet paljon vuosikymmenessä, lämmöntuotto vähenee jyrkästi yli 20 asteen pakkasilla. Kuluttaja-lehden mukaan ilmalämpöpumppujen vuotuiset keskimääräiset lämpökertoimet ovat 2 tai vähän yli, eli laite tuottaa Suomen oloissa noin 2 kW per kuluttamansa 1 kW. Valmistajat markkinoivat laitteitaan usein korkeilla lämpökertoimilla, joihin päästään vain hetkellisesti ihanneolosuhteissa. Myös pumpun todellista suorituskykyä eli lämmitystehoa kannattaa selvitellä laitetta valitessa. Kuluttajan ilmalämpöpumpun hankintaopas on luettavissa täältä.
Ilmalämpöpumppujen kylmäaineissa on ilmastolle erittäin haitallisia hfc-kasvihuonekaasuja, joiden käyttöä on rajoitettu vasta vuoden 2019 alusta. Laitteen hankkiminen on kuitenkin ympäristöystävällinen päätös, mikäli se vähentää ostoenergian kulutusta ja mikäli sitä käsitellään asianmukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan ilmalämpöpumpun asentaminen ja poistaminen ovat luvanvaraista toimintaa. Asentaja tarvitsee sekä kylmäaine- että sähköurakointioikeudet. Löydä luotettava asentaja tekemällä ilmoitus Urakkamaailmaan.
Ilmalämpöpumpun tuottama energia on puhdasta ja uusiutuvaa. Laitteen ulkoyksikkö sitoo kylmäaineeseen ulkoilmasta lämpöenergiaa, joka siirretään laitteen sisäyksikköön. Sisäyksikkö imee itseensä huoneilmaa ja puhaltaa sen lämmitettynä takaisin. Ilmalämpöpumput suodattavat kierrättämäänsä ilmaa, ja monissa on myös erilaisia ilmanpuhdistusominaisuuksia. Osa puhdistustekniikoista kuitenkin tuottaa sisäilmaan terveydelle haitallista otsonia. Laitetta valitessa kannattaa selvittää mahdollinen otsonintuotto.
Kierrättäessään sisäilmaa ilmalämpöpumppu pitää huonepölyn ja muut epäpuhtaudet liikkeessä, mikä saattaa aiheuttaa astmaatikoille ja allergikoille hengitysteiden ärsytystä terveessä ja siistissäkin talossa. Sisäilmaongelmaisissa kohteissa ilmalämpöpumppu voi pahentaa terveyshaittoja: kosteusvauriomikrobit ja niiden tuottamia toksiinit pysyvät ilmassa ja leviävät tehokkaasti. Pahimmassa tapauksessa kodin hengitysilma kiertää laitteeseen kertyneen pölyn, mikrobitöhkän, homeitiöiden ja kemiallisten epäpuhtauksien lävitse.
Ilmalämpöpumppu voi muuttua epäpuhtauksien lähteeksi terveissäkin tiloissa, mikäli laitetta ei huolleta kunnolla. Puhdistamattomien laitteiden ilma-aukoista on löydetty tutkimuksissa home- ja bakteerikasvustoja. Suositusten mukaan sisäyksikön irtosuodattimet on imuroitava 1–4 kertaa kuukaudessa. Sisäosien perusteellisempi puhdistus tulisi teettää 2–4 vuoden välein ammattilaisella, jolla on kylmäaineluvat. Ulkoyksikkö on taas pidettävä puhtaana lehdistä, lumesta ja jäästä. Lisäksi kondenssivedet on ohjattava riittävän kauas talon perustuksista. Syys- ja talvikeleillä kondenssivettä muodostuu jopa ämpärillinen päivässä.
Ilmalämpöpumppua voi käyttää kesällä sisätilojen viilentämiseen. Tällöin laitteen sisäyksikkö viilentää ilmaa ja ulkoyksikkö poistaa lämpöä. Suomalaista rakennuskantaa ei kuitenkaan ole suunniteltu olosuhteisiin, joissa ulkoilma on huomattavasti sisäilmaa lämpimämpää. Liiallinen viilentäminen voi aiheuttaa kosteusvaurion.
Jos talon sisäosat jäähtyvät liikaa, kosteutta voi tiivistyä lämpimästä ulkoilmasta kosteussulun väärälle puolelle. Varmaa tietoa turvallisen jäähdytyksen rajasta ei ole, mutta eräiden arvioiden mukaan sisäilma saisi olla korkeintaan neljä astetta ulkoilmaa viileämpää. Lisäksi jäähdyttäminen kuluttaa sähköä, mikä leikkaa laitteen tuomasta vuotuisesta energiansäästöstä arviolta 300–500 kWh.
Asiantuntijat eivät ole yksimielisiä ilma-ilmalämpöpumppujen aiheuttamista riskeistä ihmisten ja talojen terveydelle. Osa pitää niitä liioiteltuina, toiset ihmettelevät varomatonta suhtautumista. Selvää kuitenkin on, että ilmalämpöpumpuista ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tutkimusta.
Markkinoilla on myös ilma-vesilämpöpumppuja, jotka siirtävät ilmasta kerätyn puhtaan, uusiutuvan energian talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Maalämpöpumput puolestaan mahdollistavat maalämmön hyödyntämisen lämmityksessä.
Remontti-ilmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido sinua remontin tilaamiseen.
Urakkamaailmasta löydät luotettavasti tekijän remontillesi, ilmaiseksi.
