Aurinkopaneelien asennus - Aurinkopaneelit ovat kannattava sijoitus

Juttu päivitetty: 05.04.2023

Tässä artikkelissa kerromme aurinkopaneelien asentamisesta, tuottosuhteista, kannattavuudesta ja paljosta muustakin liittyen aurinkosähköjärjestelmiin.

Aurinkosähkön pientuotanto lähti Suomessa hurjaan nousuun vuonna 2015. Aurinkoenergiaa tuottavien kotitalouksien määrä kaksinkertaistuu nyt vuosittain. Suosion taustalla ovat mm. aurinkopaneelien hintojen lasku, pientuotannon kannattavuus, ympäristötietoisuus, osittaisen omavaraisuuden tavoittelu sekä sähkönsiirtohintojen nousu. Esimerkiksi verkkoyhtiö Carunan alueella pienaurinkovoimaloiden määrä on kasvanut jopa 200 prosentin vuosivauhtia.

Aurinkopaneelit saa asentaa omalle katolle pääsääntöisesti ilman lupia tai ilmoituksia. Asia kannattaa kuitenkin varmistaa oman kunnan rakennusvirastosta, sillä poikkeuksiakin on, kuten kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat kohteet.

Aurinkosähköjärjestelmän kytkeminen sähköverkkoon vaatii luvan paikalliselta verkkoyhtiöltä. Lisäksi pientuottajan on tehtävä sopimus ylijäämäsähkön syöttämisestä verkkoon. Moni tekee sopimuksen saman yhtiön kanssa, jolta myös ostaa sähköä.

Aurinkosähkö tuo säästöä pitkällä aikavälillä.

Aurinkosähköjärjestelmän asennustyöt oikeuttavat kotitalousvähennykseen. Karkeasti ottaen vähennyskelpoisten kulujen osuus on yleensä noin viidennes koko investoinnista. Paneelit voi halutessaan asentaa itsekin, mutta sähkötyöt on teetettävä alan ammattilaisella. Lue täältä lisää aurinkopaneelien hinnoista.

Aurinkosähköjärjestelmät - voiko aurinkosähköjärjestelmä olla itsenäinen?

Aurinkosähköjärjestelmiä on kahdenlaisia: valtakunnalliseen sähköverkkoon kytkettyjä tai siitä erillisiä saarekkeita.

Suljettuja saarekkeita asennetaan lähinnä mökeille, joissa ei ole sähköliittymää eikä sellaisen hankkiminen ole suunnitelmissa. Muutoin lähes kaikki aurinkosähköjärjestelmät kytketään verkkoon, jotta pientuottaja voisi siirtyä sähkönostajaksi automaattisesti oman kulutuksen ylittäessä oman tuotannon.

Suomessa omakotitalon aurinkovoimala voi antaa kesällä lähes täyden energiaomavaraisuuden, ja lukemat ovat hyviä myös keväällä ja alkusyksystä, mutta marras–helmikuussa tuotanto jää lähelle nollaa. Vuositasolla sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskuista voi leikata kolmanneksen aurinkoenergiaa tuottamalla. Muulla tavoin lämpiävissä pientaloissa sähkö- ja sähkönsiirtomaksut on mahdollista puolittaa.

Aurinkopaneelien takaisinmaksuaika ja kannattavuus

Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaikaa on vaikea arvioida, sillä sähkön hintakehitystä ei ole ennustettavissa vuosikymmenten päähän. Nykyhinnoilla ja maltillisilla vuosikorotuksilla laskettuna pientalojen aurinkosähköjärjestelmät maksavat itsensä takaisin tyypillisesti 10–15 vuodessa. Nykyisten aurinkopaneelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta, mahdollisesti yli 40 vuotta, joten pienvoimala tuottaa todennäköisesti useamman vuosikymmenen ilmaista energiaa.

Luotettavat laitevalmistajat sekä aurinkosähköjärjestelmiä avaimet käteen -periaatteella myyvät yhtiöt antavat paneeleille usein 10–15 vuoden tuotetakuun. Lisäksi osa antaa paneeleille jopa 25 vuoden tehotakuun. Tehotakuu on lupaus siitä, että aurinkopaneelin kyky tuottaa energiaa on vielä 25 vuoden ikäisenä vähintään 80 prosenttia alkuperäisestä tuottokyvystä. Heikkolaatuisten paneelien teho voi laskea huomattavasti nopeammin.

Monille aurinkosähkössä on kyse myös mahdollisimman puhtaan energiamuodon valinnasta. Aurinkopaneeleiden valmistus kuluttaa energiaa ja tuottaa hiilidioksidia, mutta Suomen oloissa päästöt kuittautuvat parin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Sen jälkeen aurinkopaneeli tuottaa puhdasta energiaa: esimerkiksi hiilivoimaan verrattuna aurinkovoima on lähes päästötöntä. Maailmanlaajuisesti aurinkovoima onkin yksi keskeisistä keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisäksi paneeleiden materiaalit ovat lähes täysin kierrätettäviä.

Aurinkopaneelin teho ja hyötysuhde

Omakotitalon aurinkosähköjärjestelmä mitoitetaan tyypillisesti niin, että oma tuotanto kattaa 80–100 prosenttia keskikesän sähkönkulutuksesta. Aurinkosähköjärjestelmien koko ilmoitetaan yleensä nimellistehona (kWp), eli standardiolosuhteissa tapahtuvana tuotantona. Suomalaisittain standardiolosuhteet vastaavat kaunista kevätpäivää: kesäisin todellinen tuotanto ylittää ja talvisin alittaa nimellistehon. Suomessa vuosituotanto jää yleensä vajaan viidenneksen nimellistehosta: esimerkiksi 2,5 kWp:n voimala tuottaa noin 2 100 kWh.

Pienvoimala kannattaa mitoittaa mahdollisimman hyvin omaa kesäkauden kulutusta vastaavaksi. Tarpeettoman suuri aurinkovoimala kasvattaa alkuinvestointia, ylijäämäsähkön myynnistä saa vain nimellisen korvauksen ja keskitalvella tuotanto on vähäistä nimellistehosta riippumatta. Toistaiseksi akkujärjestelmän hankkiminen aurinkosähkön varastoimiseksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. On edullisempaa syöttää ylijäämä verkkoon ja ostaa sähköä silloin, kun oma tuotanto ei kata kulutusta.

Aurinkopaneelien asennus

Vinkit aurinkopaneelin asentamiseen

• Katon kunto on hyvä kartoittaa aurinkovoimalaa suunniteltaessa. Mikäli katon käyttöikä on vähemmän kuin 30 vuotta, huoltoremontti kannattaa tehdä ennen aurinkopaneelien asennusta.

Markkinoilla on käytännössä kahdenlaisia paneeleita. Perinteiset piipaneelit ovat saaneet rinnalleen ohutkalvopaneelit, ja molemmilla on etunsa erilaisissa kohteissa.

• Ohutkalvopaneeleiden hyötysuhde pinta-alaan nähden on heikompi kuin piipaneeleilla. Se ei kuitenkaan välttämättä nosta voimalahankkeen kokonaishintaa. Esimerkiksi ohutkalvolla päällystetty kattopelti ei tuo katolle ylimääräistä kuormaa, ja on lisäksi huomaamaton. Perinteisemmät mallit painavat noin 20 kg kappale, joten esimerkiksi 10 paneelin asentaminen voi edellyttää kattorakenteiden vahvistamista.
• Aurinkopaneelien suuntaaminen vaikuttaa merkittävästi sähköntuottoon. Parhaat ilmansuunnat ovat etelä, koillinen ja kaakko, mutta myös itä ja länsi yltävät hyviin lukemiin. Tietoa omasta sähkönkäytöstä kannattaa hyödyntää. Jos kulutuspiikki on illalla, osan paneeleista voi asentaa lännen puolelle. Perinteisten paneeleiden asennuksessa on huomioitava myös kallistuskulma: Suomessa 40–45 astetta on paras ympärivuotista tuotantoa tavoittelevalle, kun kesäkautta painottavalle optimaalisin kulma on 30 astetta.
• Sähköntuotannon kannalta ratkaisevinta on kuitenkin varjottomuus. Puiden, rakennusten tai viereisten paneelien langettamat varjot heikentävät tuottoa huomattavasti. Mikäli paneelit on kytketty rinnakkain, yhden varjostuminen ei häiritse muiden tuotantoa. Sen sijaan sarjaan kytketyt paneelit tuottavat saman verran kuin huonoiten tuottava paneeli. Tekniikkansa ansiosta ohutkalvopaneelit sietävät osittaista varjostusta piipaneeleita paremmin.
• Kiinteän asennuksen lisäksi aurinkopaneelit voidaan asentaa myös aurinkoa seuraavaksi.

Aurinkosähköjärjestelmän asennusvaiheet:

• Asennuspaikan suunnittelu - katolle, seinään vai maahan?
• Katolle asennettaessa katon kunnon tarkastaminen ja mahdolliset katon huoltotoimenpiteet
• Maahan asennettaessa telineiden rakentaminen
• Kiinnitysjärjestelmien asentaminen
• Paneelien tausta tuuletuksista huolehtiminen jättämällä ilmarako paneelien ja rakenteiden väliin
• Paneelien asentaminen kiinnitysjärjestelmään
• Aurinkosähköjärjestelmän kytkeminen verkkoon