Maankäyttö- ja rakennuslaki | Uudistus tähtää vastuullisempaan rakentamiseen

Juttua päivitetty: 13.06.2023

Nykyinen maankäyttö - ja rakennuslaki on peräisin vuodelta 2000. Lakiin on tarvittaessa tehty muutoksia, mutta pääpiirteiltään se on pysynyt kuitenkin samana jo yli 20 vuoden ajan. Ympäristön sekä lainsäädännön muutokset ovat ajaneet painetta lakimuutokselle, jotta tulevaisuuden rakentaminen vastaa jatkossa paremmin esimerkiksi hiilineutraalimman, sosiaalisesti toimivamman ja turvallisemman asumisympäristön tavoitteisiin.

“Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva, ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon." (Ympäristöministeri, www.ym.fi.)

Uusi maankäyttö ja rakennuslaki astuu voimaan 1.1.2025

Uusi rakentamislaki päästöjen pienentämisen sekä digitalisaation osalta on hyväksytty eduskunnassa ja lain on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2025. Lain tarkoituksena on vauhdittaa kiertotaloutta, lisätä digitaalisuutta sekä selkeyttää nykyistä lakia.

Hiilineutraali yhteiskunta ja digitalisaation edistäminen muutoksen päätavoitteina

Muutoksella pyritään huomioimaan yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, puhtaaseen energiaan siirtyminen sekä aluerakenteen erilaistuminen. Hallituksen tavoite hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä vaikuttaa laajasti myös tulevaisuuden rakentamiseen. Rakentamisen tulee olla kestävää, luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa sekä keskittyä eri alueiden elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Digitalisaation lisäämisellä pyritään sujuvampiin ja nopeampiin prosesseihin esimerkiksi rakennuslupien osalta. Jatkossa rakennuslupa, toimenpidelupa sekä toimenpideilmoitus muuntautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, jota kutsuttaisiin yleisesti rakentamisluvaksi. Digitalisaation avulla myös tiedonkeruu rakentamisen ilmastovaikutuksista paranee ja voi auttaa vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä valitsemaan kestävämpiä sekä kierrätettäviä materiaaleja.

Tietoturva- sekä tietosuoja-asiat ovat suuressa roolissa digitalisaation kasvaessa ja muutoksen tavoitteena onkin lisätä digitalisaatiota tietoturvallisesti ja käyttäjää palvellen. Jatkossa kaikki maakuntakaavat, yleiskaavat sekä asemakaavat laadittaisiin tietomallimuotoisina, mikä mahdollistaa niiden tallentamisen sähköisessä muodossa. Lisäksi valmisteilla on myös rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki. Kaavatiedot sekä erilaiset rakentamisen luvat ja päätökset olisi tarkoitus jatkossa tulla toimittamaan suoraan tietojärjestelmään.

Lain uudistuksessa tulee myös huomioida kansainvälisten sitoumusten sekä EU-jäsenyyden tuomat vastuut.

Maankäyttö - ja rakennuslain muutoksen vaikutus pienrakentamiseen

Uudistus helpottaa mahdollisesti myös pienten alle 30-neliöisten rakennusten kuten pihasaunan, terassin tai varaston rakentamista, sillä jatkossa tällaisiin ei-asuttaviin pienrakennuksiin ei tarvitsisi hakea erillistä lupaa, edellyttäen kuitenkin että muut rakentamisen säädökset sekä määräykset täyttyvät. Katoksissa rajaksi on esitetty 50 neliön rajaa.

Jatkossa rakentajilla olisi myös viisi vuotta kestävä vastuu mahdollisista virheistä. Jos lakimuutos menee läpi, on mahdollista, että sen myötä Suomeen syntyy myös pienimuotoinen rakennusbuumi sillä saunojen, varastojen, aittojen ja muiden pienten piharakennusten rakentamisen osalta on odotettavissa lisääntyvää kiinnostusta.

Esityksen edistyminen

Lakiuudistusta on valmisteltu jo vuosia ja arviointi- ja esivalmistelutyöt aloitettiin jo vuoden 2011 syksyllä. Esivalmisteluvaihe piti sisällään erilaisia selvityksiä, hankkeita, sidosryhmätilaisuuksia, kyselyitä sekä työpajoja. Kokonaisarvio maankäyttö- ja rakennuslaista saatiin valmiiksi vuonna 2014. Arviointi tehtiin yhdessä kuntien, alan toimijoiden sekä eri järjestöjen kanssa ja se piti sisällään lukuisia eri tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi myös kansalaisilla oli mahdollisuus antaa palautetta lakiesitykseen liittyen. Vuoden 2021 loppupuolella luonnos esitykseksi oli 10 viikon lausuntokierroksella ja se keräsi lähes 550 lausuntoa.