Uusi kohde!
Lavuaarin irroitus ja hanan vaihto, Riihimäki
1 tunti sitten
Lämminvesivaraajan hinta - Katso hintaesimerkit
Kuinka paljon lämminvesivaraajan uusiminen tai korjaaminen maksaa? Entä miten lämminvesivaraaja toimii?
Tässä artikkelissa saat tiiviin informaatiopaketin lämminvesivaraajista: kuinka paljon lämminvesivaraajan korjaaminen maksaa, mikä on uusimisen hinta ja ylipäänsä saat tietoa kuinka lämminvesivaraajat toimivat.
Lämminvesivaraajan vaihdon tai asennuksen hinta
Alla olevat esimerkkihinnat ovat Urakkamaailman kautta kilpailutettujen lämminvesivaraajaremonttien toteutuneita hintoja. Selvitä oman remonttisi hinta tekemällä remontistasi ilmoitus Urakkamaailmaan.
Ikääntynyt lämminvesivaraaja on vesivahinkoriski - Lämminvesivaraajan käyttöikä
Suomessa useimmat omakotitalot, rivitaloasunnot ja kesämökit on varustettu vähintään yhdellä lämminvesivaraajalla. Yksinkertaisimmillaan lämminvesivaraaja on käyttövettä lämmittävä ja varastoiva säiliö. Tavallisesti suuret varaajat ovat kuitenkin osa talon lämmitysjärjestelmää.
Aloita onnistunut lämminvesivaraajan asennus
Pyydä tarjouksiaIlmoituksen jättäminen on ilmaista, eikä sido remontin tilaamiseen.
Kuluttajansuojaviranomainen ja vakuutusyhtiöt ovat määritelleet lämminvesivaraajien tekniseksi käyttöiäksi 15–20 vuotta.
Hyvätkin materiaalit ja komponentit kuluvat, etenkin tiiviissä käytössä. Yli 20-vuotiaan lämminvesivaraajan vuoto- ja rikkoutumisriski kasvaa jatkuvasti: ennemmin tai myöhemmin laite hajoaa.
Lämminvesivaraaja kannattaa vaihtaa ennakoiden, sillä rikkoutumiseen liittyy vesivahingon vaara. Mittava vaurio voi syntyä hitaasti, mikäli varaaja pääsee vuotamaan huomaamattomasti esimerkiksi seinän väliin, tai todella nopeasti.
Esimerkiksi varaajan haljetessa veden tulo loppuu vasta, kun sulkuhana tai talon pääsulku on käännetty kiinni. Laitteen yli-ikäisyys voi tarkoittaa ongelmia myös vakuutuskorvausten myöntämisessä.
Mitoita käyttövesivaraaja oikein
Lämminvesivaraajan asennus kannattaa jättää LVI-alan ammattilaiselle, mikäli ei itse satu olemaan sellainen. Virheellinen asennus tarkoittaa vakuutusturvan raukeamista. Mikäli varaajan asentaminen edellyttää sähkötöitä, kuten uutta pistorasiaa, paikalle tarvitaan myös sähkömies.
Nykyisin kiinteitä asennuksia saavat tehdä vain pätevöityneet ammattilaiset.
Käyttövesivaraajista pienimmät ovat ämpärin kokoisia ja suurimmat useita satoja litroja. Koon valintaan vaikuttavat käyttäjien lukumäärä sekä vedenkäyttötottumukset.
Omaa tarvettaan voi arvioida seuraavasti:
- Kun varaajan vesi on 80-asteista, 40-asteista vettä saa kaksinkertaisen määrän nähden varaajan tilavuuteen.
- Viiden minuutin suihku kuluttaa noin 60 litraa vettä, joten esimerkiksi 120 litraisesta varaajasta riittää 40-asteista vettä 20 minuutin yhtäjaksoiseen suihkutteluun.
Varaajan koko on hyvä mitoittaa hieman yläkanttiin, jotta lämmin vesi ei lopu heti kesken vaikkapa ystäväperheen kanssa saunoessa.
Liian isoa varaajaa ei kuitenkaan kannata hankkia, sillä veden lämmittäminen ja lämpimänä pitäminen kuluttavat energiaa. Turhan kapasiteetin jatkuva lämmitys rasittaa sekä kukkaroa että ympäristöä.
Energiataloudellisesti järkevintä on säätää veden lämpötila noin 60 asteeseen ja nostaa sitä, mikäli tiedossa on runsaampaa kulutusta. Veden lämpötilan on kuitenkin oltava vähintään 55-asteista Legionella-bakteerien ehkäisemiseksi.
Lämminvesivaraaja kannattaa asentaa lämpimään tai edes puolilämpimään tilaan, jotta lämpöhukka jäisi mahdollisimman alhaiseksi. Nykymääräysten mukaan säiliö on asennettava muutaman metrin etäisyydelle kuiva- tai lattiakaivosta, johon varoventtiilistä tuleva paisuntavesi johdetaan hukkaputkella. Vanhan varaajan tilalle saa kuitenkin asentaa uuden, vaikka tilassa ei kaivoa olisikaan, kunhan huolehditaan paisuntavesien turvallisesta poisohjaamisesta.
Vesi laajenee lämmetessään, ja mikäli paisuntavesi ei pääse poistumaan, säiliö voi jopa räjähtää. Ohjeiden mukaan varoventtiilin toimivuus pitää tarkistaa 3–4 kertaa vuodessa.
Lämminvesivaraajan sisäsäiliö on yleisimmin ruostumatonta terästä, mutta käyttöpaikan vedenlaatu vaikuttaa materiaalin valintaan.
Ruostumatonta terästä ei pidä käyttää kohteissa, joissa veden kalkki- tai kloridi- eli suolapitoisuus on korkea, sillä ne voivat syövyttää säiliötä. Kuparipinnoitettu varaaja ei puolestaan kestä hapanta eikä suolapitoista vettä. Emalipinnoitettu säiliö ei siedä harvinaista fluoridia, mutta soveltuu suolaisen veden alueille.
Emalipinnoitus on muita työläämpi ylläpidettävä, sillä se vaatii korroosiosuojauksen veden laadusta riippuen 1–5 vuoden välein.
Löydä luotettava tekijä
Jätä remontti-ilmoitusUrakkamaailma on Suomen suosituin tapa löytää tekijä remonttiin.
Vesi varaa energiaa tehokkaasti
Tyypillisesti suuret, jopa tuhansien litrojen vetoiset, lämminvesivaraajat on kytketty osaksi vesikiertoista patteri- ja/tai lattialämmitysjärjestelmää. Tasainen, miellyttävä huonelämpö sekä lämpimän käyttöveden runsaus parantavat asumismukavuutta.
Lämmön varaaminen veteen on käytännöllinen, taloudellinen ja ekologinen tapa varastoida ja jakaa energiaa. Lämminvesivaraajaa on mahdollista lämmittää silloin, kun energiaa saa edullisemmin ja/tai ekologisemmin, kuten yösähköllä tai aurinkopaneeleilla.
Lämminvesivaraaja voi lämmittää puulla, pelletillä, sähköllä, öljyllä, hiilellä, turpeella, maalämmöllä, aurinkoenergialla ja tuulivoimalla. Jotkut lämminvesivaraajat sopivat yhteen kaikkien nykyisten energiantuottotapojen kanssa, toiset tukevat vain tiettyjä lämmitysmuotoja. Kaikissa tapauksissa lämminvesivaraaja parantaa tuotetun energian hyötysuhdetta.
Kun esimerkiksi puulämmitteinen lämpökattila on kytketty lämminvesivaraajaan, vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän hyötysuhde paranee, puuta kuluu vähemmän ja kattilakin pysyy puhtaampana.
Öljylämmityksen yhteydessä lämminvesivaraaja puolestaan vähentää polttimen käynnistyskertojen määrää ja parantaa hyötysuhdetta. Lämminvesivaraaja sopii loistavasti yhteen myös maalämpöjärjestelmän kanssa sekä tarjoaa yhden ratkaisun aurinkosähkön varastoimiseen.
Lämmitysjärjestelmään yhdistettävän lämminvesivaraajan valinnassa kannattaa hyödyntää alan toimijoiden asiantuntemusta. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen tehontarve, energian tuottotapa, lämmönlähteen teho ja hyötysuhde, käyttöveden kulutus sekä muut asuinolosuhteet.
Lisäksi on hyvä tutustua vaihtoehtoisten lämmitysjärjestelmien vaatimiin huolto- ja hoitotoimenpiteisiin sekä nykyaikaisiin vuotosuoja- ja vikailmoitusjärjestelmiin.
