Uusi kohde!
Autokatosmuutos, Espoo
9 minuuttia sitten
Uusi EPBD-direktiivi muuttaa pelisäännöt – vinkit remontoijalle ja rakennusyhtiölle
23.5.2025 Iiris
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja:
Lakimiestalo Herkulex Oy
VT Anu Juka
1. Mikä EPBD on ja miksi se uudistettiin?
Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) päivitettiin 24. huhtikuuta 2024 (EU) 2024/1275. Se astui voimaan 28. toukokuuta 2024. Direktiivin kansallinen toimeenpano tulee tapahtua kahden vuoden sisällä, mikä siis tarkoittaa sitä, että direktiivin asettamat muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29.5.2026 mennessä.
Direktiivin sisältö on laaja ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamista koskeviin säädöksiin. Muutoksia on odotettavissa myös automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä rakentamislakiin.
Suomessa ympäristöministeriö käynnisti helmikuussa 2025 lausuntokierroksen, jossa rakentamislakiin lisätään nollapäästöisen rakennuksen määritelmä sekä muita direktiivin edellyttämiä muutoksia.
Tavoite on kirkas: rakennuskannan päästöt alas ja energiatehokkuus ylös matkalla ilmastoneutraaliin EU:hun 2050. Tavoitteena on pienentää energiankulutusta saatavuuden turvaamiseksi, energiaomavaraisuuden parantamiseksi ja energiakustannusten alentamiseksi sekä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä Euroopan unionissa.
Rakennusten energiatehokkuuden parantumisesta hyötyvät sekä rakennusten omistajat että käyttäjät. Energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää asumisen ja käytön kustannuksia, kun energiaa kuluu vähemmän.
2. Uudisrakentaminen: kohti nollapäästöisiä taloja
2.1 Aikataulu
- 1.1. 2028 alkaen kaikki julkiset uudisrakennukset on toteutettava nollapäästöisinä.
- 1.1. 2030 alkaen vaade koskee kaikkia uusia rakennuksia.
2.2 Käytännön vaikutus
- Suunnittelijoiden on jo lupavaiheessa osoitettava, ettei rakennus aiheuta paikan päällä fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.
- Laskennassa korostuvat ilmalämpöpumput, maalämpö ja kaukolämmön matala päästökerroin.
- Rakennusyhtiöille kustannusoptimaalisuus on avain; direktiivi sallii kansalliset ratkaisut, kunhan tavoite toteutuu.
3. Remontointi: vaatimukset olemassa oleville rakennuksille
3.1 Energiatehokkuustavoite
Suomen on vähennettävä asuinrakennusten primäärienergiankulutusta –16 % vuoteen 2030 ja –20–22 % vuoteen 2035.
3.2 Perusparannuspassi – askel kerrallaan
Direktiivi velvoittaa jäsenmaat ottamaan käyttöön perusparannuspassin, joka toimii pitkän tähtäimen suunnitelmana erityisesti omakotitaloasujille. Passi ohjaa omistajaa vaiheittaiseen syväsaneeraukseen, jotta parannukset tehdään oikeassa järjestyksessä. Tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen työkalu rakennuksen elinkaaren mukaisien korjausten yhteydessä tehtäville energiatehokkuutta parantaville korjauksille.
3.3. Yksittäisiä asuinrakennuksia ei kuittenkaan tarvitse korjata pelkästään energiatehokkuuden vuoksi, vaan velvoite energiatehokkuuden parantaminen ja sen huomioon ottaminen koskee vain tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä eli ns. pakkokorjauksia ei direktiivi tuo tullessaan.
3.4. Olemassa oleville muille rakennuksille: Ei-asuinrakennuksista huonoimman 16 %:n on ylitettävä kansallinen raja-arvo 2030 mennessä ja huonoimman 26 %:n 2033 mennessä.
3.5. Joustot ja kustannus-optimaalisuus
Suojelluille rakennuksille tai kohtuuttomien kustannusten tapauksissa voidaan myöntää poikkeuksia. Remontoijan kannalta tärkeintä on tarkistaa, onko hanke laaja korjaus (yli 25 % rungosta tai talotekniikasta) – silloin direktiivin vähimmäistasot tulevat sovellettaviksi.
4. Tekniset järjestelmät ja fossiilisten kielto
4.1 Fossiilisia polttoaineita käytettävien lämmityskattiloiden tukemiselle stoppi 2025 – täyskielto 2040
Vuodesta 2025 alkaen jäsenvaltiot eivät saa tukea fossiilisia polttoainetta käyttävien lämmityskattiloiden asennusta. Tavoitteena on täysi poistuminen vuoteen 2040 mennessä. Remontoijan on siis jo nyt harkittava vaihtoehdot öljy- ja kaasukattiloille.
4.2 Rakennusautomaatio & talotekniikan minimitasot
Suuremmat ei-asuinrakennukset on varustettava rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmillä viimeistään 2029, teholuokasta riippuen. Lämpöpumput, ilmanvaihtojärjestelmien lämmöntalteenotto ja älykäs ohjaus ovat jatkossa lupaehtoja.
5. Uusiutuva energia ja latausinfrastruktuuri
5.1 Aurinkoenergian käyttö rakennuksissa
- Uudet ja laajasti korjattavat julkiset/liikerakennukset → 2027
- uudet asuinrakennukset ja muut uudis-/korjaushankkeet → 2030, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista.
5.2 Sähköautojen lataus & pyöräpaikat
Direktiivi laajentaa latauspiste– ja kaapelointivalmiusvaatimuksia sekä pyöräpysäköintiä. Rakennusyhtiön kannattaa varata putkitukset ja keskustilaa jo rakennusvaiheessa – jälkiasennus on aina kalliimpaa.
6. Energiatehokkuustodistus (EPC) uudistuu
Energiatodistukset siirtyvät selkeään A–G-asteikkoon ja ne digitalisoidaan. Tämä helpottaa vertailua ja antaa viranomaisille työkalun valvoa vähimmäistasoja.
7. Mitä tämä tarkoittaa remontoijalle?
- Budjetoi energiaparannus ajoissa. Fossiilinen lämmityskattila voi pian olla arvoton.
- Hanki perusparannuspassi. Se auttaa vaiheistamaan korjaukset ja välttämään tarpeettomia purkutöitä.
- Tarkista avustukset. Kansalliset tuet ohjataan jatkossa vähähiilisiin ja uusiutuviin ratkaisuihin.
- Tee kaksoishyötyremontteja. Yhdistele energiatehokkuusratkaisut julkisivu- tai kattoremonttiin säästääksesi kustannuksia.
- Osta päästöttömiä ja energiatehokkaita palveluja ja ratkaisuja, olipa kyse sitten lämmityksestä, sähköstä, korjausrakentamisesta tai muista palveluista.
Jokaisen hankinnan ja korjauksen yhteydessä kannattaa kysyä, miten voi edistää energiatehokkuutta, päästöttömyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
8. Mitä tämä tarkoittaa rakennusyhtiölle?
- Suunnittelupöytä uusiksi. Nollapäästövaade ja aurinkosähkö vaikuttavat arkkitehtuuriin, talotekniikkaan ja kustannusrakenteeseen.
- Hankintaketjut kuntoon. Varmista, että materiaalit ja LVI-järjestelmät täyttävät päästö- ja automaatiovaatimukset.
- Riski- ja sopimusjaot. Dokumentoi vastuut energiatavoitteiden toteutumisesta urakka- ja suunnittelusopimuksissa.
- Seuraa lainsäädäntöä. Suomen toimeenpano valmistuu vaiheittain 2025–2026 – säännökset voivat vielä täsmentyä.
9. Kolme pikavinkkiä loppuun:
- Aloita selvitys aikaisin. Luvanvaraisissa hankkeissa viranomaiset vaativat nollapäästö-laskelmat ja automaatioselvitykset.
- Pidä kirjaa kustannusoptimaalisuudesta. Se toimii poikkeusperusteena, jos vaatimukset aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia.
- Hyödynnä siirtymäajat. Julkisen uudisrakennuksen suunnittelu, joka valmistuu ennen 2028, voi vielä noudattaa nykyisiä Nearly Zero Energy Building -sääntöjä – kunhan rakennusluvan saa ajoissa.
Yhteenveto:
EPBD 2024/1275 asettaa rakentamiselle uuden minimitason: nollapäästöiset uudisrakennukset, energiatehokkuusparannuksia vanhoihin taloihin ja fossiilisen lämmityksen alasajo. Remontoijan kannattaa hyödyntää perusparannuspassi ja kasvavat tuet. Rakennusyhtiön on varmistettava, että suunnittelu- ja sopimusprosessit päivitetään direktiivin vaatimuksia vastaaviksi.
Tutustu Herkulexin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyviin artikkeleihin täältä.
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja:
Lakimiestalo Herkulex Oy
VT Anu Juka
